Uniapnea on unenaikainen hengityshäiriö, jossa nukkujan ylemmät hengitystiet sulkeutuvat (obstruktiivinen uniapnea) kymmeniäkin kertoja yön aikana eripituisiksi ajoiksi. Tästä syystä yön aikainen hapenpuute aiheuttaa uniapneaa sairastavalle henkilölle yleensä voimakasta päiväaikaista väsymystä, päänsärkyä, muistivaikeuksia ja toimintakyvyn alentumista.

Uniapnean oireena voivat ovat herääminen tukehtumisen tunteeseen, yöhikoilu, aamupäänsärky tai joskus vain tihentynyt yöllinen virtsaamistarve. Myös voimakas kuorsaus on tavallinen uniapnean oire.

Miehistä noin 4 % ja naisista noin 2 % kärsii merkittävästä uniapneasta. Uniapneaan altistaa keskivartalolihavuus (naisilla vyötärön ympärys yli 90 cm ja miehillä yli 100), lisääntynyt leuan alusrasva sekä kuorsaus.

Hoitamaton uniapnea lisää verenpainetaudin, sydäninfarktin, metabolisen oireyhtymän, diabeteksen ja aivoinfarktin riskiä. Uniapnean diagnosointi tapahtuu joko suppealla yöpolygrafialla tai laajalla unipolygrafialla ja molemmat tutkimukset voidaan tehdä myös kotirekisteröintinä.

Ensisijaisena hoitona uniapneaan on painonhallinta, joka on ainoa parantava hoito uniapneaan. Lisäksi uniapneaa hoidetaan ylipainehengityslaitteella eli C-PAP-laitteella. Nykyiset laitteet ovat lähes äänettömiä autoset-laitteita eli niiden vastapaine on automaattisesti säätyvä. Uniapnean hoidossa on vakiintunut hoitojärjestys: CPAP-hoito, laihdutushoito, hammaskiskohoidot ja kirurgiset hoidot. CPAP-hoidon etuna leikkaushoitoon verrattuna on se, että ylipainehoito auttaa koko hengitysmatkalla, kun taas leikkaukset kohdistuvat tiettyyn alueeseen ja ahtaumat voivat tulla muualle leikkauksen jälkeen. Leikkaustulos ei ole aina pysyvä, ja leikkaushoito soveltuu vain pienelle osalle potilaita.

Jos sinulla on jo diagnosoitu uniapnea, voit varata ajan CPAP-hoidon aloitukseen apneahoitajalle numerosta puh. 010 2311 485.