Ajankohtaista

NARKOLEPSIAA SAIRASTAVIEN LASTEN JA NUORTEN LÄÄKETUTKIMUS

Etsimme tutkittavia kansainväliseen lääketutkimukseen, jossa arvioidaan uuden lääkkeen (pitolisant) tehoa ja turvallisuutta narkolepsiaa sairastavien yli 6- ja alle 18-vuotiaiden lasten sekä nuorten päiväaikaisten nukahtamiskohtausten ja äkillisen lihasheikkouden (katapleksia) hoidossa lumeryhmään verrattuna. Lumelääke näyttää täsmälleen samalta kuin tutkimuslääke, mutta ei sisällä vaikuttavaa ainetta eikä sillä siksi ole lääkkeen kaltaista vaikutusta.

Tutkimuslääke tai lumevalmiste tulee ottaa suun kautta tabletteina päivittäin kahdeksan viikon ajan.

Tutkimus kestää enimmillään 13 viikkoa ja sisältää 7-8 tutkimuskäyntiä. Tutkimuskäynnit tapahtuvat Helsingissä, tutkimuskeskus Vitalmedissa, jossa päätutkijana toimii professori, neurologi Markku Partinen.

Mikäli olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen tai haluatte siitä lisätietoja, ottakaa yhteyttä joko sähköpostitse tai puhelimitse 010 231 1488.

 

Helsingin Uniklinikalla ammattiautoilijoille toteutetun Unikuorma2-tutkimuksen tulokset on julkaistu. Helsingin Sanomat kirjoitti tänään aiheesta http://www.hs.fi/kotimaa/a1473300432625

Helsingin Uniklinikka on siirtynyt käyttämään Kantaa eli kansallista potilastiedon arkistoa 9.9.2016 alkaen. Tiedot hoidoista tallennetaan Potilastiedon arkistoon, josta sinua hoitavat lääkärit ja hoitajat eri puolilla Suomea näkevät sinun luvallasi aiemmat potilastietosi. Tämän ansiosta hoitoosi liittyvä tieto kulkee paremmin ja päällekäisiä tutkimuksia tai hoitoja ei tarvitse tehdä.

Omakanta-palvelun kautta pääset helposti katsomaan omia potilastietojasi Potilastiedon arkistosta. Palvelu löytyy osoitteesta www.omakanta.fi

   

LT, dosentti, lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri Juulia Paavonen aloittaa vastaanotot Helsingin Uniklinikalla. Juulian erityisalue on lasten ja nuorten unihäiriöt.

www.helsinki.fi/~ejpaavon/

Kiinteistö Oy Valimotie 21 pysäköinnin operointi on siirtynyt 15.2. alkaen Q-park Finland Oy:lle. Pysäköinti muuttuu maksulliseksi vieraspysäköintialueella, hinnat ovat 1,50€/tunti tai 8€/24h. Kiinteistöllä vierailevat voivat pysäköidä 1.4.2016 asti maksutta ilmoittautumalla pääovella olevaan vastaanottoon.

Edessä vaikea päätös? Nukkuminen yön yli kannattaa, sanovat tutkijat

 

Kun nuori mies nukkuu, on se kuin laittaisi rahaa pankkiin, tapasi vanha kansa sanoa. Sanonnassa on tuoreen tutkimustiedon valossa vinha perä: monimutkaisten tai vaikeiden ongelmien ratkaisu on helpompaa unen jälkeen.

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmisen ongelmanratkaisukyky paranee tietyn unijakson jälkeen verrattuna valveilla oloon.  Aikaisemmissa tutkimuksissa ei kuitenkaan ole perehdytty tarkalleen niihin aivomekanismeihin, joiden kautta nukkuminen vaikuttaa muistitoimintoihin ja ongelmanratkaisukykyyn.

Esimerkiksi vuonna 2004 julkaistussa Sleep-dependent learning and motor skills complexity -tutkimuksessa selvisi, että uni vaikuttaa eri tavoin suoritetettassa helppoja ja vaikeita motorisia tehtäviä; uni oli hyödyllisintä monimutkaisissa motorisissa tehtävissä.

 

Britannian Lancasterin yliopiston tutkimuksessa ilmeni, että ihmiset, jotka nukkuivat ennen monimutkaisten ja vaikeiden tehtävien ratkaisua suorittivat tehtävät paremmin kuin muut tutkimukseen osallistuneet ryhmät.

Sleep on it, but only if it is difficult: Effects of sleep in problem solving -tutkimuksen osallistujat testattiin kahdesti RAT-assosiaatiokokein, joilla mitataan laaja-alaista aivojen toimintaa. Osallistujat jaettiin kolmeen eri ryhmään: ensimmäisessä testiryhmässä ensimmäinen ja toinen testi tehtiin peräkkäin, toisessa ryhmässä osallistujat tekivät RAT-kokeen aamuyhdeksältä ja toisen 12 tuntia myöhemmin ja kolmannessa ryhmässä kokeita erottivat yöunet.

Tutkimus osoitti selvästi, että koeryhmässä jossa osallistujat nukkuivat ongelmanratkaisujen välissä, ongelmanratkaisukyky parani eniten – mutta se ei parantunut kaikkien ongelmien kohdalla. Uni auttoi selvästi vaikeiden RAT-ongelmien ratkaisussa, mutta helppojen pulmien kohdalla unella ei ollut selvää ongelmanratkaisukykyä parantavaa vaikutusta.

Unitutkija ja professori Markku Partinen toteaa, että selitys löytyy hermostosta ja aivojen synapseista. Partisen mukaan unen – erityisesti syvän unen – aikana aivot niin sanotusti puhdistuvat.

”Unen aikana aivoissa muodostuu uusia synaptisia yhteyksiä ja vähemmän tärkeitä yhteyksiä häviää. Aivot käsittelevät unen aikana päivän aikana nousseita ongelmia, uusia synapseja muodostuu ja näin ongelmanratkaisukyky paranee. Jos aivojen eri osien välillä ei tarvita uusia yhteyksiä, kuten pienten ja yksinkertaisempien pulmien kohdalla, unen merkitys on niiden ratkaisussa vähäisempi”, Partinen sanoo.

Unitutkija huomauttaa, että juuri monimutkaisissa, synteesiä vaativissa asioissa uni tekee hyvää. Partisen mukaan vuoden 2012 tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että ennen vaikean päätöksen tekemistä kannattaa nukkua sen alle, koska aivot tekevät prosessointityötä unen aikana.

”Kyse on siitä, miten eri aivojen alueet keskustelevat keskenään. Esimerkiksi budjettiriihissä ja pitkissä kokouksissa pitäisi ensin pohtia, ja sen jälkeen nukkua. Päätöksiä ei pitäisi tehdä väsyneinä”, Partinen huomauttaa.

”Kun toimitaan siten, kuten näissä tilanteissa pääasiassa toimitaan ja päätökset tehdään pitkän kokousputken päätteeksi, voittaja on usein varas valvoja, ei paras argumentti. Jos joku jaksaa valvoa, se jaksaa olla sitkeä ja muut väsyvät.”

Uusia tutkimustuloksia unen merkityksestä ongelmanratkaisukykyyn ja ihmisen hyvinvointiin nousee Partisen mukaan jatkuvasti. Tietoa pitäisi professorin mukaan hyödyntää sekä lasten ja nuorten koulumaailmassa että aikuisten työelämän suunnittelussa.

”Esimerkiksi teini- ja lukioikäisten opiskelun ja koulutuntien kannattaisi alkaa hieman myöhemmin. – tätä tukevat myös tutkimustulokset. Jos siirretään koulujen alkamisaikaa hieman, opiskelijat nukkuvat enemmän, eivätkä suinkaan valvo pidempään”, Partinen sanoo.

Partinen huomauttaa, että tällä hetkellä erityisesti ylä-asteella ja lukiossa kotitehtävät ovat assosiatiivisia, joissa vaaditaan tiedonhakua, käsittelyä ja asioiden yhdistämistä. Näiden ratkaisemisessa uni on tarpeen. Työpaikoille professori puolestaan suosittelee joustavuutta, ja esimerkiksi nokosia.

”Työpaikoille rohkaisisin lyhyiden nokosten nukkumista. Se olisi vain ja ainoastaan hyvä asia ja lisäisi työntekijän työtehoa.”

Vähän nukkuva sairastuu useammin flunssaan – raja menee kuudessa tunnissa

Hyvinvointi
Trond H. Trosdahl / Lehtikuva

Mitä lyhyemmät yöunet, sen todennäköisemmin ihminen sairastuu flunssaan, kertoo tuore tutkimus. Alle kuusi tuntia nukkuvien riski sairastua on yli nelinkertainen verrattuna niihin, jotka nukkuvat yli kuuden tunnin yöunia.

Sleep-lehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistui 164 ihmistä, joiden terveyttä seurattiin tarkasti kahden kuukauden ajan. Tutkittavat pitivät unipäiväkirjaa, ja sen lisäksi heidän untaan mitattiin viikon ajan. Sen jälkeen tutkittaville annettiin nenätippoja, jotka sisälsivät rinoviruksia, yleisiä flunssan aiheuttajia.

Tutkijat seurasivat, ketkä tutkittavista sairastuivat flunssaan, ja huomasivat selviä eroja. Eniten sairastuivat alle viisi tuntia nukkuvat, mutta myös alle kuusi tuntia nukkuvien riski oli selvästi suurentunut. Pitkään nukkuvien vastustuskyky toimi paremmin ja he sairastuivat selvästi harvemmin.

 

Unitutkija Markku Partisen mukaan raja tarpeeksi pitkän ja liian lyhyen yöunen välillä menee noin kuudessa tai kuudessa ja puolessa tunnissa. Kuusi tuntia riittää terveyden ylläpitoon hyvin, jos ihminen on luonnostaan vähäuninen. Oman unentarpeensa taas voi arvioida siitä, minkä mittaisia yöunia nukkui murrosikäisenä.

"Jos silloin pärjäsi lyhyillä yöunilla ja aikuisena tuntee olonsa virkeäksi kuuden tunnin jälkeen, silloin asiat ovat varmaan hyvin ja kuusi tuntia riittää. Jos taas nuorena tarvitsi pitkät yöunet ja aikuisena yrittää pärjätä kuudella tunnilla, terveys on vaarassa. Siitä tutkimukset antavat selvää näyttöä."

Unen laatu on vähintään yhtä tärkeää kuin nukuttujen tuntien määrä. Partisen mukaan ratkaisevaa on syvän, elvyttävän unen määrä. Jos nukahtaa nopeasti eikä herää yön aikana useammin kuin kerran, kuudessa tunnissa ehtii hyvin saada riittävästi elvyttävää unta.

Unta tutkitaan nyt kiivaasti ja sen merkityksestä ihmisen terveydelle tiedetään yhä enemmän. Aihetta on tutkittu sekä ihmis- että eläinkokeissa julmalta kuulostavissa unenriistämiskokeissa, jossa koehenkilöitä estetään nukkumasta tarpeeksi.

Tulokset ovat selviä. Liian vähän nukkuvien aineenvaihdunta häiriintyy, heidän elimistönsä sietää heikommin sokeria, he lihovat ja heidän verenpaineensa nousee. Nämä vaivat on tunnettu jo vuosia, mutta viime aikoina on opittu, että liian vähäinen yöuni heikentää myös vastustuskykyä ja nostaa tulehdusarvoja.

Kun unta riistetään, valkosolujen puolustautumiskyky viruksia ja bakteereja vastaan heikkenee, tulehdusaineiden tuotanto lisääntyy ja sytokiinien määrässä tapahtuu muutoksia. Sytokiinit ovat valkuaisaineita, jotka ohjaavat elimistön puolustusjärjestelmää.

"Syvän unen aikana elimistö puolustautuu taudinaiheuttajia vastaan. Siksikin riittävä uni on tärkeää", Partinen sanoo.

HS 2.8.2015 Haastateltavana Markku Partinen

http://www.hs.fi/ura/a1438310509502

 

Kotona pienet lapset ja töissä suuri vastuu – näin selviydyt yhtälöstä

Kirurgi ja lentäjä eivät voi nuokkua töissä väsyneinä. Miten he hoitavat työnsä, jos kotona on pieniä lapsia?

Ura
Meri Nykänen
Milka Alanen

Kun neurokirurgi Päivi Koroknay-Pál, 41, astuu työpaikalleen Töölön sairaalan leikkaussaliin, muut asiat unohtuvat. Niin ne unohtuivat myös silloin, kun hänen nyt seitsen- ja kymmenvuotiaat lapsensa olivat pienempiä.

"Salissa tilanne vie mukanaan, vaikka väsyttäisi. Siellä ei voi keskittyä muuhun kuin leikkaukseen."

Neurokirurgin työssä täytyy tehdä nopeita päätöksiä, ja se on myös fyysisesti raskasta. Leikkaus voi kestää kahdeksan tuntia. Oikeastaan kaikki Koroknay-Pálin työnkuvassa vaatii erityistä tarkkuutta.

Vinkkejä väsyneille vanhemmille

Keskustele työnantajasi kanssa, olisiko sinun mahdollista aloittaa työpäiväsi vähän myöhemmin.

Mieti, mikä on

sinulle riittävä yöuni.

Toisille riittää kuusi tuntia, toiset tarvitsevat yhdeksän.

Mene aiemmin nukkumaan, jos

lapsetkin menevät ajoissa nukkumaan.

Ota työpaikallasi lyhyet pikaunet,

jos se on mahdollista. 11–15 minuuttia

usein riittää.

Vältä raskaita, hiilihydraattipitoisia aterioita kesken työpäivän, sillä ne väsyttävät.

Sano rohkeasti,

jos olet liian väsynyt suoriutumaan vaativasta tehtävästäsi. Vastuuntunto on

hyvä asia.

Neuvot antoi professori, unitutkija Markku Partinen.

Siksi esimerkiksi kirurgi, joka on etupäivystänyt edellisen yön, ei leikkaa seuraavana päivänä. Etupäivystys tarkoittaa sitä, että lääkäri on silloin sairaalassa leikkausvalmiudessa.

Koroknay-Pál tapasi mennä päivystyksen jälkeen aamupäivisin suoraan hakemaan lapsia kotiin hoidosta. "Oli niin huono omatunto."

Jälkiviisaana hän hoitaisi päivystyksen jälkeiset päivät nyt eri tavoin. "Olisin ehkä voinut levätä sen ajan, kun olin kuitenkin valvonut yön. Silloin väsytti."

Kirurgi palasi molempien lastensa kohdalla töihin, kun tyttäret olivat reilun vuoden ikäisiä. Kotona hän ei ole kuitenkaan joutunut juuri valvomaan.

"Molemmat tyttöni ovat nukkuneet aina hyvin."

Lentäjä Jesse Niemi, 36, nukkuu ennen aikaisia aamuherätyksiä eri huoneessa kuin hänen vaimonsa ja kaksi lastaan. Niemellä on kolmevuotias tytär ja yksivuotias poika.

"En voi lähteä töihin väsyneenä. Koska lapset herättelevät, on pakko nukkua omassa rauhassa tulpat korvissa. Tämä järjestely sopii meille", Niemi sanoo.

Tyypillinen kaukoliikenteen työmatka kestää meno-paluulentoineen ja yöpymisineen kahdesta kolmeen päivää. Se sisältää kaksi noin kymmenen tunnin mittaista lentoa.

"Koko työvuoron ajan on oltava virkeänä ja tarkkana, ei vain nousujen ja laskujen aikana."

 
Finnairin lentäjä Jesse Niemi esittelee lentokoneen ohjaamoa A320-simulaattorissa Finnair Flight Academyssä. Niemi nukkuu yönsä ennen työvuoron alkua eri huoneessa kuin vaimo ja lapset.

Moni perheellinen lentäjä vähentää töitä osittaisen hoitovapaan avulla, mutta Niemi on tehnyt koko ajan täyttä työaikaa. Työpaikalla Finnairilla on matala kynnys ilmoittaa itse, jos on liian väsynyt. Tilalle saadaan nopeasti päivystävä lentäjä.

"Jokaisen velvollisuus on olla kriittinen itseään kohtaan ja sanoa, jos ei ole lentokunnossa. Se ei ole noloa. Lentoturvallisuus menee kaiken edelle."

"Juuri näin oletan vastuullista työtä tekevien toimivan", sanoo unitutkija, professori Markku Partinen.

"He tarkkailevat itseään ja ilmoittavat herkästi, jos eivät ole työkunnossa."

Virkeys on tärkeää varsinkin sellaisissa ammateissa, joissa voi tulla eteen yllättäviä tilanteita ja joissa on vastuussa toisesta ihmisestä. Näin on esimerkiksi kirurgeilla, lentäjillä, bussikuskeilla, pelastustyöntekijöillä ja lennonjohdossa.

"Väsyneenä suoriutuu kyllä töistä, jotka hoituvat rutiininomaisesti. Kokenut kirurgi voi selvitä rutiinileikkauksesta väsyneenä, mutta jos kesken leikkauksen tulee jotain yllättävää, hän ei pysty reagoimaan yhtä nopeasti kuin virkeänä", Partinen sanoo.

Väsyneen ihmisen tarkkaavaisuus laskee ja hän tekee helposti virheitä. Väsymys vaikuttaa ensimmäisenä otsolohkoon, jossa tapahtuu muun muassa toimintojen ohjaus ja ennakointi. Väsyneenä ei kykene yhtä hyvään ja nopeaan päätöksentekoon kuin virkeänä.

Mutta voiko ihminen luottaa siihen, että hän pystyy itse arvioimaan omaa väsymystään? Partisen mielestä ei aina.

"Voi tehdä testin ja mennä pimeään huoneeseen pitkäkseen. Jos uni tulee heti, on liian väsynyt lähteäkseen tarkkuutta vaativaan työhön."

Partisen mukaan kupillinen kahvia ja sen päälle noin vartin, enintään puolen tunnin, pikanokoset virkistävät.

Joillain työpaikoilla on mahdollisuus ja jopa velvollisuus levätä kesken työvuoron.

 

Jesse Niemi ei ole joutunut käyttämään mahdollisuutta kieltäytyä töistä väsymyksen takia. Sitä kyllä tapahtuu hänenkin työpaikallaan.

Finnairin lentäjille on sallittu lyhytaikainen lepo ohjaamossa. Kaukolennoilla on mukana kolme lentäjää, joten kahden valvoessa yksi voi levätä.

Lennon aikana Niemi ei ajattele lapsen korvatulehdusta vaan keskittyy työhönsä. Hänen mielestään on parempi jäädä kotiin, jos ajatukset harhailevat perheasioihin kesken työvuoron.

Neurokirurgi Päivi Koroknay-Pál ei tee enää etupäivystyksiä, vaan hänen työpäivänsä alkaa joka päivä samaan aikaan. Hän lähtee töihin ennen kuin muu perhe herää, ja saa näin rauhallisen aamun itselleen. Usein hän pyöräilee Espoosta Töölöön.

Takapäivystys sen sijaan sitoo Koroknay-Pálin ja oikeastaan koko perheen noin viikoksi kuukaudessa. Takapäivystyksen aikana neurokirurgin täytyy olla sairaalassa puolessa tunnissa, jos sairaalasta soitetaan.

Elokuviin tai uimahalliin ei voi mennä, ja kaikki reitit on suunniteltava tarkasti etukäteen. Lenkillä kirurgi kuljettaa mukanaan kännykkää ja taksikorttia.

Lapsillekin on varasuunnitelma. "Naapurit ovat lupautuneet sohvallemme nukkumaan, jos mies on matkoilla ja saan hälytyksen töihin. Niin ei tosin ole vielä käynyt, mutta suunnitelma täytyy olla olemassa."

Vaikeinta pienten lasten ja kirurgin työn yhdistämisessä on Koroknay-Pálin mielestä ollut leikkausten venyminen. Se on vaikeuttanut aikataulujen, harrastusten ja muiden arkisten asioiden hoitamista.

"Lapsilla ei olisi jaloissaan oikeankokoisia kesäkenkiä, jos mies ei olisi niitä hankkinut."

Helsingin Uniklinikka on muuttanut

Helsingin Pitäjänmäkeen (Valimotie 21), jonne on suorat yhteydet julkisilla kulkuvälineillä Helsingin rautatieasemalta ja Elielinaukiolta.

Helsingin rautatieasemalta liikennöi paikallisjuna A eli Leppävaaran juna. Se kulkee n. 10 minuutin välein ja matka-aika on n. 11 minuuttia. Valimon asemalta on 400 metrin matka uniklinikalle.

Bussit 321, 322, 332, 345 liikennöivät Elielinaukiolta (Valimokujan pysäkki, josta matkaa n. 300m).

Omalla autolla saapuville on pysäköintipaikkoja pihalla. Sisäänkäynti on rakennuksen oikealta sivustalta.

 

Uusi osoite 5.8. jälkeen on:

Valimotie 21

00380 HELSINKI.

valimotie21

Linkki karttapalveluun (kopioi kokonaan):
https://www.fonecta.fi/kartat/Valimotie%2021,%2000380,%20HELSINKI?lon=24.87767&lat=60.219918&z=15&slat=60.220173777332974&slon=24.879579732785935

Puhelinnumeroihin ei tule muutoksia. Ajanvaraus puh. 010 2311 480
 

Beddit-unenseurantalaitteet pitkäaikaiseen unenseurantaan myynnissä Helsingin Uniklinikalla.

Kysy lisää p. 010 2311 480

 

Beddit kuva